Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla

Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla tarkoittaa islamilaisen maailman vaikutusta Eurooppaan noin vuoteen 1500 asti, jolloin keskiajan katsotaan päättyneen.

Eurooppaa reunustamaan oli 600-luvulla syntynyt arabien valtakunta, joka kulttuuriltaan ja kieleltään poikkesi Euroopasta. Sen perustivat Lähi-idässä valtaan nousseet paimentolaisheimot pääasiassa sassanidien Persian raunioille. Abbasidiklaani oli vuonna 750 ottanut vallan tässä uudessa jättivaltiossa. Kun tultiin 800-luvulle, valtakunnan identiteetti alkoi pääkaupunki Bagdadista lähtien tiivistyä islaminuskon ympärille. Alettiin kertoa, että sekä valtakunnan että sen uskonnon perustaja oli profeetta Muhammed, joka oli elänyt 600-luvun alussa. Abbasidien valtakunta alkoi hajota jo 800-luvulla, mutta islam säilytti myös irtautuvissa osissa asemansa uskontona Atlantin valtamereltä Afganistaniin.

Islaminusko rakentui kristillisen, juutalaisen ja persialaisen vaikutuksen lisäksi arabien heimoyhteiskunnan arvoille. Yhdistelmä synnytti maailmankulttuurin, joka levisi kauas syntysijojensa ulkopuolelle. Abbasidikalifaatin murentumisen jälkeen Euroopan naapureiksi jäi idässä ja etelässä joukko valtakeskuksia, joille yhteistä oli islamilainen kulttuuri, paimentolaistausta sekä arabian tai turkin kieli.

Islamilainen maailma vaikutti sekä eurooppalaiseen politiikkaan, talouteen että kulttuuriin. Paimentolaiskansojen sotilaallinen menestys saattoi johtua Välimeren maanviljelyskulttuurien pitkäaikaisesta heikentymisestä kulkutautien ja kuivuuden takia. Syntynyt arabivaltio katkaisi Euroopan kauppayhteydet Aasiaan ja syvensi sillä tavoin Välimeren alueen taloustaantumaa. Euroopan painopiste siirtyi Välimereltä pohjoiseen. Idän ja lännen välille syntynyt muuri hidasti Kiinan ja Intian keksintöjen siirtymistä Eurooppaan. Kiinalainen paperinvalmistus ja intialainen nollan merkki pääsivät Eurooppaan vasta satojen vuosien kuluttua.

Tieteessä islamilaisen maailman vaikutus alkoi tuntua myönteisellä tavalla 1200-luvulla, jolloin arabeilta vallatuilla alueilla Espanjassa varsinkin juutalaiset käänsivät arabiankielistä tieteellistä kirjallisuutta latinaksi. Osa siitä oli arabiaksi aiemmin käännettyä antiikin kreikkalaista tiedettä. Valtaosa kreikkalaisesta kirjallisuudesta saatiin kuitenkin Bysantista suoraan kreikankielestä käännettynä. Käännöskirjallisuus antoi herätteitä Euroopassa uudelleen virinneelle sivistykselle.

1. ↑ A. D. Magnusson: Britain in the Islamic World: Imperial and Post-Imperial Connections (toim. Justin Quinn Olmstead), s. 16. Palgrave MacMillan, 2019. Teoksen verkkoversio.